Sosiaalinen median hyvät ja huonot käytänteet alallani. Käsittelen tässä ammatillista puolta, eli menemme taloushallinnon asiantuntijuuden puolelle. Hyviä käytäntöjä alallani on tukea ja ohjata yrityksen asiantuntijoita näyttämään omaa ammattitaitoaan ja opettaa ihmisiä kirjoittamalla tuomaan julki asioita, ihmiset kun haluavat kohdata sosiaalisessa mediassa aidon ihmisen, ei niinkään yrityksen virallista äänitorvea. Asiakaskunta kun haluaa kuulla ennemmin selkokielellä esimerkiksi verottajan informaatiota, yrityksen johtajille lyhyesti avattuja asioita. Markkinointi ihmisillä taas ei niin riitä ammattitaito puhua uskottavasti taloushallinnosta. Omalla alallani sosiaalista mediaa voidaan käyttää rekryrointiin, tarjolla olevien asiakastilaisuuksien mainontaan, yrityksen sisällä kirjoitettujen artikkeleiden julkaisuun. Ehkä jossain kuvanjakopalvelussa jakaa työviikosta kuulumisia, tämä luo yrityskuvaa työntekijöille ja sidosryhmille päin, silloin esimerkiksi olisi helpompi yritykseen hakeutua töihin. Alallani kun on tarve rekrytä ihmisiä ja työvoimapula, niin tämä mielikuvan muodostaminen on tärkeää. Hyvässä työpaikassa halutaan olla töissä, ja työpaikan vaihtaminen on useamman kuukauden prosessi.

Huonoa käytäntöä kokisin olevan sen, että kielletään verkostoitumasta, keskustelemasta hyvällä hengellä asioista. Huonoa voisi olla se että ei ilmaista kuuntelevan palautetta mitä sosiaalisessa mediassa saadaan, ja osoiteta muuttavan toimintatapaa jos tähän on syytä. Sosiaalisessa mediassa kun ollaan läsnä, pitää olla "paikalla" ja reagoida suhteellisen nopeasti saatuihin viesteihin. Pitää kuitenkin muistaa, että some näkyvyyttä ei pidä pitää näkyvyyden takia, vaan siihen pitää olla asiantuntevaa sisältöä mitä halutaan tuoda esille. Eli ei olla vain näkyvyyden takia esillä.

Hyvistä käytänteistä löytyy useampi artikkeli:

http://www.lamkpub.fi/2019/03/26/asiantuntijaorganisaatio-sosiaalisessa-mediassa-hyvat-kaytanteet/

https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/69924/31024

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/167748/Ville%20Va%CC%88nni_ONT.pdf?sequence=2

 

 

Yrityksillä on erilaisia tarkoituksia käyttää sosiaalista mediaa, toiset organisaatiot ovat valinneet näkyvämmän roolin kuin toiset. Tarkastelen tässä artikkelissa leirintäalueiden tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa, leirintäalueiden taustalla on sekä vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä sekä osalla leirintäalueita on taustalla ihan kaupallisia yrityksiä joiden on tarkoitus tuottaa voittoa. Peilaan artikkelissa näiden eroa, kertomatta kummasta on kyse. Tähän tehtävään en valinnut omaa alaani työni puolesta, koska koen oman alani käyttävän sosiaalisen median ratkaisuja niin rintarinnan, eli kaikilla on sama taktiikka olla näkyvissä kaikissa samoissa kuin kilpailija.

Alue 1:

Alueella on käytössä www-sivut, facebook sivut sekä instagram. Instagram julkaisuja näyttää olevan muutaman kerran kuukaudessa, Facebook julkaisuja kerran viikossa tai useammin. Facebookia käytetään tapahtumamainonnassa, normaalista viikonlopusta on mainontaa mitä alueella tapahtuu sekä tiedotetaan jäsenistöä kuukausitiedotteilla, kerätään palautetta, sekä aktivoidaan seuraajia tykkäämään ja jakaamaan erilaisia julkaisuja. www-sivuilla näyttää olevan taustatietoa kaikelle, sekä www-sivut on linkattu esim. tapahtuman lisätietojen hakupaikaksi.

Alue 2:

Alueella on käytössä www-sivut sekä facebook. www-sivut ovat samalla tasolla kuin edellisellä, eli ajantasalla ja tieto on saatavilla. Eron huomaa siinä että instagram ja sen tarinat puuttuvat, sekä facebook mainontaa on vähemmän. Ilmeisesti tähän vaikuttaa leirintäalueen erilainen käyttö, tämä leirintäalue ei taida olla aktiivinen viikonlopun viettopaikka vaan keskittynyt satunnaisiin tapahtumiin johon kootaan lähinnä omaa jäsenistöä. Olettaisin että mainonta on keskitetty enemmän jäsenkirjeisiin sähköpostin välityksellä, mutta kun en ole jäsen en tiedä tämän tasoa.

Alue 3:

Alueella on käytössä www-sivut sekä facebook sivut. Facebook julkaisuja on kirjoitettu harvemmin, hieman virallisemmalla otteella, sekä jaettu enimmäkseen muiden kirjoittamia julkaisuja alueesta. www-sivuilla kiinnittää huomion että sivun oletuskielenä on englanti, tämä varmaan tarkoittaa että sivuston käyttäjäkunnasta ja asiakkaista suurin osa on ulkomaalaisia. Tämä osaltaan selittää sen että facebookia ei ole koettu niin tärkeäksi tai tätä ei ole vielä hyödynnetty englannin kielisenä asiakaskunnalle. Aiemmat 2 aluetta olivat enemmän keskellä suomea ja tämä kolmas palvelee rajan lähellä eli maantieteellisellä sijoittautumisella näyttäisi olevan vaikutusta sekä sillä onko taustalla kaupallinen yritys vai vapaaehtoisten pyörittämä yhdistys.

Sosiaalisen median sovellukset ja palvelut ottavat askel kerrallaan enemmän tilaa itselleen ja tarjoavat erilaisia palveluja eri tarpeisiin. Omalla alallani havaitsen olevan ihmisten yksityisessä käytössä Facebook sekä yrityksen mainonnan paikkana. Toisena kiinnitin huomion linkediniin, tämä on sosiaalinen paikka ilmaista osaamista, keskustella erilaisista ammatillisista artikkeleista sekä luoda työntekijöiden ja yritysten välille kontakteja. Kolmantena omasta ympäristöstäni nousi esille yammer, joka on työpaikalla sekä oppilaitos ympäristössä käytössä. 

Yammer on näistä minulle vieraampi, vaikka toisaalta tuttu. Yammerissa näkee hyvin erilaisen käyttötarkoituksen on sovellus käytössä työpaikalla tai oppilaitoksessa, käyttötarkoitus kun on eri niin alusta on muotoiltavissa toimintatapaa varten erilaiseksi. Facebook on tässä hieman jäykempi. Yhdistys puolelta facebook on minulle tutumpi muuten kuin yksityisenä henkilönä. Yhdistys puolella käytän facebookista sivuja, jolle luon tapahtumia ja julkaisuja, pystyn seuraamaan kävijöitä, kutsua tykkäämään sivusta jos henkilö on tykännyt jostain aiemmasta julkaisusta.

Uutena tuttuvuutena olen yrittänyt perehtyä instagramiin sekä snapchattiin. Snapchat on nopeiden kuvien jakamiseen tarkoitettu, jossa voi chattailla tai käydä videokeskustelua. Kyseinen palvelu on enemmän nuorison käytössä, Snapchatista en keksinyt missä sitä voisi ammatillisesti hyödyntää omalla alallani. Instagram taas on haasteellinen hyödynnettävä asiantuntijan työnkuvassa, mutta tätä voi hyödyntää tarinan luomiseen, ehkä jakamaan työpaikan fiiliksiä. Instagramissa ja Facebookissa on itsessään jo se hyvä puoli, että instagramin julkaisun voi automaattisesti jakaa facebookissa.

Toivoisin että myöhemmissä tehtävissä pystyisi perehtymään ajatuksen kanssa sovelluksiin joilla voi tehdä sosiaaliseen mediaan useampaan sovellukseen yhtäaikaa julkaisuja. Jonkunlainen hallintapaneeli jolla julkaista näihin edellä mainittuihin palveluihin samanaikaisesti. Se että sovelluksia ja palveluja on paljon, niin asiantuntijana pitää osata valita ne sovellukset jotka toimivat omassa asiakaskunnassa, sidosryhmässä parhaiten eli tavoittaa, aktivoi omaa ympäristöään parhaalla tavalla, saavuttaa ne ihmiset jotka on tarkoitus saavuttaa. 

Leirintäalueella on eri tartuntapintansa asiakkaissaan kuin taloushallinnon palveluja asiantuntijana tuottavalla, kokisin että facebook/instagram voisi olla suuremmalla painolla leirintäalueelle kun taas facebook/Linkedin kompo asiantuntijapalveluille. Mitä uutta olisi tulossa, mikä murtaisi tämän kompon? Facebook kun on ollut jo kauan, niin onko tulossa facebookille haastajaa joka syrjäyttäisi facebookin.

Onnittelut uudesta blogistasi!

Tämä on esimerkkiartikkeli. Uutta sisältöä voit luoda blogin hallinnan kautta. Voit poistaa tämän artikkelin artikkeliarkiston kautta.

Hei,

OAMK:ssa alkoi uusi kesäkurssi ja aiheena sosiaalinen media, syvennyn blogissa blogin hyödyntämiseen asiantuntijuudessa. Mielenkiintoista kurssia odotellessa, sitä mitä uutta kurssi mahdollisesti tuo. Pysy kuulolla, opitaan yhdessä. ;)

Kirjoittamisen taustalla,

Jenni