Yrityksillä on erilaisia tarkoituksia käyttää sosiaalista mediaa, toiset organisaatiot ovat valinneet näkyvämmän roolin kuin toiset. Tarkastelen tässä artikkelissa leirintäalueiden tapoja hyödyntää sosiaalista mediaa, leirintäalueiden taustalla on sekä vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä sekä osalla leirintäalueita on taustalla ihan kaupallisia yrityksiä joiden on tarkoitus tuottaa voittoa. Peilaan artikkelissa näiden eroa, kertomatta kummasta on kyse. Tähän tehtävään en valinnut omaa alaani työni puolesta, koska koen oman alani käyttävän sosiaalisen median ratkaisuja niin rintarinnan, eli kaikilla on sama taktiikka olla näkyvissä kaikissa samoissa kuin kilpailija.

Alue 1:

Alueella on käytössä www-sivut, facebook sivut sekä instagram. Instagram julkaisuja näyttää olevan muutaman kerran kuukaudessa, Facebook julkaisuja kerran viikossa tai useammin. Facebookia käytetään tapahtumamainonnassa, normaalista viikonlopusta on mainontaa mitä alueella tapahtuu sekä tiedotetaan jäsenistöä kuukausitiedotteilla, kerätään palautetta, sekä aktivoidaan seuraajia tykkäämään ja jakaamaan erilaisia julkaisuja. www-sivuilla näyttää olevan taustatietoa kaikelle, sekä www-sivut on linkattu esim. tapahtuman lisätietojen hakupaikaksi.

Alue 2:

Alueella on käytössä www-sivut sekä facebook. www-sivut ovat samalla tasolla kuin edellisellä, eli ajantasalla ja tieto on saatavilla. Eron huomaa siinä että instagram ja sen tarinat puuttuvat, sekä facebook mainontaa on vähemmän. Ilmeisesti tähän vaikuttaa leirintäalueen erilainen käyttö, tämä leirintäalue ei taida olla aktiivinen viikonlopun viettopaikka vaan keskittynyt satunnaisiin tapahtumiin johon kootaan lähinnä omaa jäsenistöä. Olettaisin että mainonta on keskitetty enemmän jäsenkirjeisiin sähköpostin välityksellä, mutta kun en ole jäsen en tiedä tämän tasoa.

Alue 3:

Alueella on käytössä www-sivut sekä facebook sivut. Facebook julkaisuja on kirjoitettu harvemmin, hieman virallisemmalla otteella, sekä jaettu enimmäkseen muiden kirjoittamia julkaisuja alueesta. www-sivuilla kiinnittää huomion että sivun oletuskielenä on englanti, tämä varmaan tarkoittaa että sivuston käyttäjäkunnasta ja asiakkaista suurin osa on ulkomaalaisia. Tämä osaltaan selittää sen että facebookia ei ole koettu niin tärkeäksi tai tätä ei ole vielä hyödynnetty englannin kielisenä asiakaskunnalle. Aiemmat 2 aluetta olivat enemmän keskellä suomea ja tämä kolmas palvelee rajan lähellä eli maantieteellisellä sijoittautumisella näyttäisi olevan vaikutusta sekä sillä onko taustalla kaupallinen yritys vai vapaaehtoisten pyörittämä yhdistys.